Räjähdysvaarallisten alueiden venttiilien asianmukainen valinta

Räjähdysvarmennusventtiili on keskeinen komponentti, joka mahdollistaa akkupaketin sisäisen ja ulkoisen paine-eron tasapainottamisen sekä nopean paineen purkautumisen lämpötilan kasvaessa liian korkeaksi. Sen valinta vaikuttaa suoraan tiukkuuteen, veden kestävyyteen ja turvallisuuteen lämpötilan kasvaessa liian korkeaksi. PUW 'n tekninen tiimi on tiivistänyt räjähdysvarmennusventtiilin valintaa koskevat keskeiset seikat ja korostaa, että systemaattinen sovittaminen tulisi tehdä seitsemän perusparametrin ympärille:

1.IP-suojaluokitus ;

2.T paine, jolla kotelon voi haljeta tai muovautua ;

3.Cken lämpötilan kasvaessa liian korkeaksi vapautuvan kaasun nopeus ;

4.Minä koteloitu sisäinen netto-vapaa tilavuus paketti;

5.Okäyttölämpötila ;

6.T lämpötilan nousunopeus ;

7.Minä asennustapa.

▶Ven-laskenta t  Räjähdysturvallisen ventiilin vaatima virtausnopeus normaalitiloissa ----Normaali ventilaationopeus käytetään sisäisen ja ulkoisen paine-eron tasapainottamiseen normaalissa käyttötilanteessa.

Kun akkupakkauskuoren sisällä oleva lämpötila nousee, sisäinen kaasupaine kasvaa, mikä aiheuttaa paine-eron ulkopuoleen. Kun räjähdysturvallinen ventiili asennetaan tiukasti suljettuun  pakkauskuoreen, kaasu poistuu  julkaistu  ulospäin vesitiukkua hengittävän kalvon kautta, jolloin saavutetaan lopulta painetasapaino tasapaino .

Ideaalikaasun yhtälön PV=nRT mukaan suljetussa kuorissa olevan kaasun lämpötilan noustessa paineen kasvu :δ PP0 ,määrittää ventilaationopeuden, joka vaaditaan tasapainon saavuttamiseksi lämpötilan nousun jälkeen :Q= V  t.

P0 —minä alkupaine, eli 1 normaaliatmosfääri, noin 101,325 kPa

T0 —alkulämpötila ℃ + 273,15

T1 —lämpötila  ℃ lämpötilan nousun jälkeen + 273,15

V1 —akkupaketin netto-vapaa tilavuus

t —lämpötilan nousuaika eli venttiilointiaika

Perustuen perusakkupaketin tiedoille (sisäinen netto-vapaa tilavuus, käyttölämpötila ja lämpötilan nousunopeus) sekä edellä mainittuun kaavaan lasketaan, että räjähdyssuojaventtiilin puuttuessa kuoren sisä- ja ulkopuolen välinen kaasupaineen ero saavuttaa δ P≈ XXX kPa, ja vaadittava teoreettinen venttiilointinopeus on noin XXX ml/min. Käytännössä venttiilointinopeuteen vaikuttavat useat tekijät, kuten akkupaketin sisäinen rakenne, akkumoduulien ja akkukuoren sisäseinän välinen etäisyys sekä hengittävän kalvon yli muodostuva paine-ero. Luotettavuusvaatimusten täyttämiseksi otetaan huomioon luotettavuusvarmennus. Teollisuuden valinnassa turvallisuuskerroin on 1,2-kertainen teoreettista arvoa käytetään yleensä. Siksi tällaisessa tilanteessa räjähtämättömyysventtiilin teoreettinen ilmanvaihtotarve on noin: ≥ XXX ml/min.

▶Painonpäästö- ja ilmanvaihtokapasiteetin laskeminen akkupaketin lämpötilan karkaamisen aikana y -----Lämpötilan karkaamisen aikana räjähtämättömyysventtiilin on päästettävä nopeasti julkaisu  solujen hetkellisesti tuottama suuri kaasumäärä, jotta kotelon räjähtäminen estetään.

Solujen lämpötilan karkaamisen kaasun vetous  nopeus perustietojen mukaan on XX L/min, joka on pienin painonpäästö- ja ilmanvaihtokapasiteetti, jonka räjähtämättömyysventtiilin on kyettävä käsittelyyn lämpötilan karkaamisen aikana.

▶Räjähtämättömyysventtiilin avauspaineen valinta

① Räjähtämättömyysventtiilin avauspaineen on oltava pienempi kuin kotelon kestämisraja.

Tämä varmistaa, että lämpötilan karkaamisen tapahtuessa räjähdysvarmennusventtiili räjähtää ja purkaa painetta ensin; räjähdysvarmennusventtiili avautuu ennen kuin kotelon rakenteeseen muodostuu halkeama. Samalla on säilytettävä turvamarginaali, eikä painetta saa lähestyä kotelon painekestävyyden rajaa.

② Räjähdysvarmennusventtiilin avautumisen jälkeinen purkunopeus on ≥ solujen suurin kaasunmuodostusnopeus lämpötilan karkaamisen aikana.

Lämpötilan karkaamisen hetkellä solut tuottavat suuren määrän kaasua. Räjähdysvarmennusventtiilin paineenpurkukyvyn on kattava solujen suurin kaasunmuodostusnopeus, jotta kotelon sisällä ei tapahdu jatkuvaa paineen kertymistä ja sitä seuraavaa kotelon räjähtämistä.

③ Mitä korkeampi on räjähdysvarmennusventtiilin avautumispaine, sitä parempi on venttiilin tiivistysteho, erityisesti veden upotustiivistykseen.